Elämän merkittävyydestä

Kouluprojektit alkaa olla loppusuoralla. Eilen illalla tuli täydellinen inspiraatiohetki hyvän musiikin seurauksena (parempi olisi ollut Rubikin Feel Like A Spark, mutta jota en löytänyt videona - kannattaa silti kuunnella).
Pakottava liike ohjasi käteni kirjoutuspöydän laatikolle ja otti sieltä jo liian pitkään avaustaan kaivanneen luonnosvihon.
Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuli fiilis, jolloin omien kuvien ja viivojen piirtäminen tuntui elämäni - ja koko oman universumin - tärkeimmältä asialta.
Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, huoh.
Mutta se tunne, ne kiksit, jotka musta tussi valkoisella paperilla saa minussa aikaan ovat sydämen tykytyksen arvoisia.
 
Voin sanoa, että juuri tuona hetkenä täydellisyys konkretisoitui.

Mutta koska ihminen ei ole koskaan täysin tyytyväinen mihinkään,
pitää sanoa, että ainoa mikä puuttui oli vain kuppi kahvia.